Joulun aika

Nyt on taas se aika vuodesta kun selataan joulukonserttien vanhoja ohjelmia ja lauletaan joululauluja menneiltä vuosilta tuleviin konsertteihin valittaviksi. Joka joulu sitä kyselee itseltään, mitä uutta voisi ottaa ohjelmistoon tuttujen klassikkojen rinnalle? Aina hiukan tuntuu siltä, että haluaako ihmiset kuulla näitä samoja tuttuja tarinoita jokaisena jouluna. Niin se vaan on, että haluaa. Itse olen jo automatkoilla valinnut radiosta kanavaksi jouluradion, eikä ne laulut kyllästytä vielä tammikuun lopussakaan.

Tänä jouluna suureen arvoon nousee jälleen hyvän tekeminen. Miten saada hyvä joulumieltä jaettua kaikkiin niihinkin koteihin, joissa saippuan ostaminen on ylellisyyttä tai sairaus on vienyt mahdollisuuden työllä ansaitsemiseen? Itselleni Helsingin Lastenklinikan osasto 10:n lapsisyöpäpotilaiden tuki ry:n joulukonsertti Temppeliaukion kirkossa, Diakoniatyölle lahjoitettavat konserttitulot Lavian kirkon konsertista vähävaraisten perheiden lasten ja yksinäisten joulun viettoon, ovat tänä jouluna sitä omaa hyvän tekemistä, josta toivon joidenkin saavan apua joulunsa rakentamiseen.
Voidaan ajatella, että joulu rakentuu kuten joulupuu. Oksista, jotka ovat perinteistä vahvat, herkuista, joita omat isovanhempani ripustivat kuusen oksille, koristuksesta, jolla osoitetaan kunnioitusta juhlaa kohtaan, valosta, joka valaisee puun loistoonsa, tähdestä, joka johdattaa tulijat luokseen. Leikeistä ja lauluista kuusen ympärillä muodostuu muistot.

Taiteen tekijöillä on aina ollut tarve jakaa hyvää muille ihmisille. “Tee toisille se, mitä itsellesi toivoisit tehtävän.”
Toivon sinun hiljentyvän ja löytävän joulumielen ja joulun taian taiteen parista. Me odotamme sinua!